Jalostus

Metsänjalostus tarkoittaa parempia metsiä. Luonnonmetsikössä on kaikenlajisia puita, hyviä ja huonompia. Jalostamalla valitaan parhaat puut (pluspuut), ne, joissa yhdistyvät hyvä terveys, kasvu ja laatu. Valitut puut risteytetään toistensa kanssa ja niiden jälkikasvu testataan, jotta löydetään parhaan tuloksen antavat yhdistelmät, jotka sitten valitaan seuraaviin jalostusvaiheisiin. Jokainen jalostussykli, risteytys-testaus-valinta, vie 20–25 vuotta ennen kuin seuraavan vaiheen taimet ovat käytettävissä.

Useita vyöhykkeitä

Ruotsissa pitkän aikavälin jalostuksesta huolehtii Skogforsk. Kun uusi erä on käytettävissä, Svenska Skogsplantor perustaa siemenviljelykset, joissa jalostustyötä toteutetaan käytännössä tuottamalla siemeniä taimituotantoon. Männyn osalta Ruotsi on jaettu 20 eri viljelyvyöhykkeeseen (käyttöalueet), ja kuusen osalta 9 eri vyöhykkeeseen, kussakin vyöhykkeessä on yksi tai useampi siemenviljelys. Se, että männylle on useampia vyöhykkeitä kuin kuuselle, perustuu siihen, että Pohjois-Ruotsissa mänty on kuusta herkempi kylmälle ilmastolle. Metsänjalostus tekee meistä myös paremmin varustautuneita odotettavissa oleville ilmastonmuutoksille, tuolloin voimme soveltaa jalostettujen siementen ja taimien käyttöä siirroilla.

Ensimmäinen vaihe

Vuosien mittaan Svenska Skogsplantor on perustanut siemenviljelyksiä. Ensimmäiset perustettiin 1950- ja 60-luvuilla, arkikielessä niistä käytetään nimitystä EttO-viljelykset. Näissä viljelyksissä kasvu on n. 8–10 % parempi kuin paikallisissa ns. metsikkösiemenviljelyksissä (joissa siemenet on kerätty luonnonmetsiköistä). Tänään metsänkylvöön käytetään etupäässä näiden viljelysten männynsiemeniä, mutta kuusentaimista vallitsevan pulan vuoksi joudumme edelleen käyttämään EttO-siemeniä myös kuusentaimien tuotantoon. EttO-viljelykset perustuvat yksinomaan ensimmäisen erän jalostukseen.

Toinen ja kolmas vaihe

1980-luvulla, ja aina vuoteen 1992 asti, perustettiin toisen vaiheen siemenviljelyksiä, TvåO-viljelyksiä. Ne ovat suurelta osin ensimmäisen vaiheen siemenmateriaalia, sillä geneettisen pohjan laajentamiseksi pluspuita piti valita enemmän. Myöhemmin perustetuissa viljelyksissä on myös toisen vaiheen materiaalia. TvåO-viljelyksissä kasvu on 8,5–24 % suurempi kuin metsikkökeräyssiemenillä. Suurin osa tätä nykyä myymistämme taimista on kasvatettu TvåO-siemenistä. Vuonna 2003 aloitettiin kolmannen vaiheen viljelysten, TreO-viljelysten, perustaminen, niiden yhteispinta-ala on n. 400 ha.

Viimeinen näistä viljelyksistä istutetaan vuonna 2018. Näiden viljelysten perustana on toisen vaiheen jalostusmateriaali, kasvu niissä on 23–26 % parempaa metsikkökeräyssiemeniin verrattuna. Näistä viljelyksistä saadaan jo nyt pieniä määriä siemeniä ja taimia, mutta suuremman määrän taimia odotamme saavamme vuoden 2025 tienoilla.